Lääkkeiden annostaminen

IStockPhoto

Lääkkeiden annostaminen

Tekijä: Reilika Nestor 30.11.2014 klo 00:00

Ensimmäisiä tietoja farmakologiasta voi löytää jo kaukaisesta menneisyydestä. Niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa, on ihmisten pitänyt myös hoitaa sairauksia. Kauan sitten ei tiedetty sairauksien luonteita eikä niiden syitä. Sen takia lääkkeitä valittiin satunnaisesti, ilman mitään varmaa tietoa tai perusteita.

Nykyaikana kiinnitetään enemmän huomiota terveyteen, terveelliseen elämäntapaan ja ruokavalioon. Lääkkeiden tilalle otetaan yhä enemmän käyttöön valmisteita, joilla on jatkuva ja kestävä vaikutus.

Jotta lääke voisi imeytyä, pitää sen päätyä ohutsuoleen tai mahalaukkuun. Lääke imeytyy yleensä paremmin ja nopeammin kuin mahalaukku tai suolisto on tyhjä, mutta silloin sen paikallinen ärsytys limakalvolle on vahvempi. Alkoholin käyttö ja tupakan polttaminen jarruttavat lääkkeiden imeytymistä. Lääke pysyy veressä vain lyhyen ajan, sieltä se liukenee kudoksiin.
Elimistölle lääke on vierasesine, joka häiritsee sen toiminnallista tasapainoa. Monen lääkkeen tehokkuus vahvistuu kun sitä käyttää yhdessä muun lääkkeen kanssa, mutta joidenkin lääkkeiden tehokkuus päinvastoin heikkenee. Sen takia ei joitain lääkkeitä saa ottaa toisten lääkkeiden kanssa samanaikaisesti, sillä se voi olla jopa vaarallista.

Onneksi tai valitettavasti meillä on nykyään todella iso valikoima lääkkeitä. Terveyshaittoja on yhä enemmän ja useammin ja ihmisen on tunnettava itsensä hyvin, jotta se voi valita itsellensä sopivat lääkkeet.

Eniten on ihmisillä nivel- ja lihaskipuja, päänsärkyä, hermostuneisuutta, nuhaa, unihäiriöitä, väsymystä, rasitusta, vatsaongelmia, yskää ja kurkkukipua.

Terveysongelmista jopa 90 % loppuvat ilman lääkärinapua – valtaosa eli 60-80 % ihmisistä käyttää lääkkeitä oma-aloitteisesti. Loput sivuttavat oireet ja odottavat niiden loppumista ilman mitään lääkkeitä. Tätä vaihtoehtoa käytetään pääasiallisesti flunssan ja kivun tapauksissa. Tutkimuksien mukaan on itsehoito aika menestyksekäs, sillä oireet loppuvat tai vähenevät yli 90% tapauksissa.

Myös elimistöllä itsellään on kyky taistella sairauksia vastaan. Sitä varten pitää meidän immuunijärjestelmän olla vahva. Sairaan ihmisen on tiedettävä, miten käyttäytyä ja mitä tehdä, jotta se auttaisi elimistöä ja helpottaisi ruumiinsisäisen tasapainon palauttamista. Sen takia pitäisi kuunnella lääkärin neuvoja, mutta valitettavasti käytännössä sitä tehdään liian vähän. Lääkkeiden oma-aloitteisella käyttämisellä voi olla vakavia seurauksia ja se voi heikentää elimistön immuunijärjestelmää.

On myös ihmisiä, jotka ovat erittäin varovaisia lääkkeiden suhteen. Kun lääkärit ovat pelon sairaudesta poistaneet, luovutaan lääkkeistä kokonaan. Usein päätetään lääkekuuri myös sivuvaikutusten takia, jotka yleensä syntyvät keskushermostosta.

Se, että iso osa ihmisistä käyttää lääkkeitä omasta viisaudestaan, lääkärin vastaanotolla käynneistä ihmisistä vain 1/3 käyttää niitä määräyksenmukaisesti, toinen kolmasosa käyttää niitä väärin ja loput eivät ota lääkkeitä ollenkaan, on todella surullinen tieto.

Paranemista varten ei ole tärkeintä vain käyttää lääkkeitä, vaan sen lisäksi pitäisi myös liikkua ja syödä terveellisesti. Fyysinen aktiivisuus, (tarvittaessa) dieetti, vahingollisten tapojen rajaaminen tai niistä luopuminen ja ylimääräisen hermojännityksen vähentäminen on tärkeämpää kuin lääkkeiden käyttö. Yleensä terveellisen elämäntapa onkin paljon vaikeampaa kuin lääkkeiden oikea annostaminen.

Lääkkeiden sivuvaikutukset tulevat esille niiden pitkäaikaisessa käytössä, noin 8-12 vuoden aikana. Mitä tarkempi on lääkkeiden vaikutuksen kliininen tutkimus ensimmäisinä käyttövuosina, sitä isompi mahdollisuus on ennaltaehkäistä vahinkoja. Kiitos lääketieteen kehityksen päätelmiä lääkkeiden sopivuudesta tehdään yhä nopeammin. Juuri tutkimusten vuoksi poistetaan myynnistä muutamat lääkkeet, joita on jopa 6 vuotta käytännössä käytetty ja joille on sinä aikana löydetty vahingollisia sivuvaikutuksia.