Lääke kuin myrkky?

IStockPhoto

Lääke kuin myrkky?

Tekijä: Reilika Nestor 03.02.2015 klo 00:00

Jokainen lääke on jollain tavalla myrkky. Se, esiintyykö niissä hoitava tai toksinen vaikutus, riippuu ennen kaikkea annostuksesta, mutta myös annostuksen tavasta, sairaan elimistöstä, iästä, sukupuolesta ja lääkkeen annostuksen ajasta.
Lääkkeiden käytöstä ei saisi innostua eikä niitä sen takia liikaa ottaa, vaan niitä pitäisi ottaa niin vähän kun mahdollista mutta juuri sen verran kun tarvitsee.

Myrkytys on kuin kemiallinen trauma, joka on elimistöön aiheutettu reaktio kehoon päätynyt tuntemattomalle kemiallinen yhdiste. Vahinkoja, jotka liittyvät yhden tai toisen myrkyn vaikutukseen, kutsutaan sen toksisgeeniseksi vaikutukseksi.

Myrkylliset aineet voivat olla kemiallisten rakenteidensa takia tosi erilaiset, mutta laajasti ne voisi jakaa seuraavasti:

  • myrkyt, joilla on mineraalinen alkuperä – epäorgaaniset suolat, emäkset, hapot ja muutamat synteettiset lääkkeet;
  • bakteerien ja sienten elämäntoiminnan tuotokset, antibiootit, botulismia aiheuttavat toksiinit.
  • kasvimyrkyt eli alkaloidit, glykosidit ja saponiinit;
  • eläinmyrkyt kuten käärmeen, kalojen ja ampiaisten myrkyt

Lääkemyrkytyksiä voi jakaa akuuteiksi ja kroonisiksi.

Akuutin myrkytyksen aiheuttajaksi voivat olla joko onnettomuudet (väärä lääke, väärä annostus, vääränlainen vaikutus – usein lapsilla ja vanhuksilla) tai tahalliset teot (itsemurha ja murha). Kroonisten myrkytysten aiheuttajat ovat joko pitkään kestävä hoito tai lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeriippuvuus.

Tieto ja tuntemus myrkyistä ja myrkytyksistä on sekä lääketieteessä että normaalissa elämässä tarpeellista, sillä nykypäivänä kasvaa joka päivä myrkyllisten aineiden kanssa yhteyksissä olevien ihmisten määrä.